Fight for Love! <3

Kun herään huomaan olevani jossain muualla kuin kotona, katson ympärilleni. En huomaa mitään sillä tavalla pahaa. Vähän aja päästä yksi poika tulee huoneeseen. Hän on musta hiuksinen ja musta silmänen. Tujotan hänen kauniita silmiä, tuntuu siltä kuin hän voisi imeä minut vain silmillänsä.

-Olet hereillä. hän sanoo. Katson pois ja huomaan että huoneessa ei ole ikkunoita tai mitään.

-Älä hätäänny en tee sinulle pahaa, nimeni on Jack.Jack sanoo. Uskaultaudun puhumaan.

-Missä olen? Miksi olen täällä? Tahdon kotiin. Sanon valmiina itkemään. Jack huomaa sen ja tulee lähemmäksi ja alkaa silittää minua.

-Olet turvassa, en voi kertoa miksi olet täällä oman turvallisuutesi vuoksi ja tiedän että tahdot lähteä mutta en voi päästää sinua menemään. Jack vain sanoo. Halaan häntä ja alan itkemään kun muistan mitä viime yönä tapahtui.

-Anteeksi, anteeksi, ei ollut tarkoitus se ei ollu minun vikani, anteeksi. Sanon itkien samaan aikaan kun halaan häntä.

-Shh, tiedän että et tehnyt sitä koska et pystyisi siihen, un olet rauhoittunut vaihda vaatteet ja tule olohuoneeseen. Hän silittää minua pari kertaa ja menee olohuoneeseen.

Vähän ajan päästä vaihdan vaatteet. Se on verenpunainen mekko hopeisilla pilkuilla jotka näyttivät tähdiltä, annoin hiuksieni olla auki. Kun katsoin peiliin huomasin että mun kulma hampaat on kulmikkaammat ja pidemmät kun ennen. Ja että silmissäni oli verenpunaisi pilkkuja. Hätäännyn mutta sitten menen olohuoneeseen ja esitän että kaikki on hyvin. Kun olen olohuoneessa Jack vain tuijottaa minua. Jack ei ole yksin siellä istuu Zero ja Ty. Juoksen heitä kohti ja he halaavat minua. Onko tämä totta? He ovat kunnossa. Kiitos luoja. ajattelen. Istun Tyn syliin, hn vain silittää mun pitkii punasii hiuksii.

-Hän ei voi tulla mukaanne hänen pitää jäädä. Jack sanoo. Ty näyttää minulle että en saa puuttua tähän.

-Ei hän sinunkaan kanssa voi jäädä. Ty vastaa tylysti takaisin.

-Miksi antaisimme me hänet sinulle. Zero lisää. Jack vain katsoo minua.

-Menisitkö omaan huoneesesi, näet oven jossa lukee Bell. Jack sanoo minulle. Katson Zeroa ja hän vain nyökkää. Alan kävellä huoneeseeni.

Olen huoneessani ja se on ihana katto on kuin tähti taivas ja seinät ovat mustat raidoilla ja harmaat. Istun sängylle ja huomaan että mulla on uusin ”läppäri”. Ihailen sitä ja sitten etsin paperia. Otan paperin ja alan piirätmään. Parin tunnin päästä joku koputtaa oveen.

-Se olen minä. Zero sanoo. Avaan oven.

-Onko kaikki hyvin? Katson hänät huolissani.

-On mutta sinä jäät tänne. Zero katsoo mua surullisena. Kyynel vierii mun poskee pitkin, Zero huomaa tämän.

-Älä itke Bell, tämä on sinun parhaaksesi. Zero sanoo ja lähtee ulos huoneesta. Juoksen hänen peräänsä mutta Jack ottaa minusta kiinni.

-Päästä irti! En halua olla yksin päästä irti. Huudan samaan aikaan kun kyyneleet vierii alas.

-Et ole yksin vaikka he eivät olisikaan täällä, sinulla on minuta. Jack sanoo. käännyn ympäri ja alan itkeä hänen rinnalleen. Hän vain halaa ja silittää selkääni.

-Mikä olen? Miksi he eivät jää? Olenko vaarallinen? Kysyn mutta Jack ei vastaa.

Menemme olo huoneeseen ja pistän pääni Jackin syliin. Vähän ajan päästä nukahdan. Jack kantaa minut huoneeseeni.

-Olet liian heikko. Jack mumisee kun kantaa minut.

Parin päivän jälkeen.

Kävelen keittiöön pistän aamupalaa ja yhtäkkiä pyörryn. Jackk kantaa minut huoneeseeni.

-Sinulla on kuumetta. Hän sanoo huolissaan.

-Ei kaikki on hyvin pitää pukea koulu univormu päälle ja mennä kouluun meillä on koe ja siellä on…. Menetän tajuni taas.

-Tämä ei ole tavallista kuumetta, mikä sinulla on? Kuulen Jackin mumisevan.

___________________________________________________________________________________________________

Tässä toinen osa.Joo sori noi mun loput on aika jännii 🙂

F4L

Kommentoi



Ei kommentteja.

Muista kirjautuminen
Unohtuiko salasana?
Luo oma blogi  Seuraava blogi