-Olet täällä, löysit minut. sanon taas kerran hänelle.
-Tottkai löysyin sinut, löytäisin sinut vaikka toiselta puolelta maata. Jack sanooja pistää minut alas sylistään.
-Zero, Zero, Zero muistatko kun sanoin sinulle että hän ei ole tavallinen hybridi? Jack sanoo. Hän ottaa minun kädestä kiinni ja alkaa kävellä pois päin. Jack avaa auton oven minulle ja menen sisään sitten Jack menee ajajan paikalle ja alkaa ajamaan.
-Et saa mennä minnekkään ilman minua. Jack sanoo vihaisena. Katson alas.
-Anteeksi, ei ollut tarkoitus. sanon vain hänelle mutta ennenkun hän ehtii vastata niin hänen puhelimensa soi.
-Haloo olemme tulossa, kyllä olen tuomassa hänet sinulle. Jack sanoo ja nyökkäilee ja kaikkea.
-Minne olet viemmässä minua? kysyn Jackilta.
-Yhden ystävän luo, hän suojelee sinua kunnes tulen takaisin. Jack sanoo ja ajatkaa ajamista.
-Minne sinä olet menossa? kysyn huolissani.
-Minun pitää tehdä jotain mutta sinun ei tarvitse tietää sitä joten lepää hän nytten jooko? Jack sanoo ja hymyilee minulle.
-Hyvä on kunhan tulet elossa takaisin. sanon ja pistän silmät kiinni. Parin tunnin päästä olemme perillä mutta en ole herännyt vielä. Kuulen jotain muminaa mutta en pysty heräämään en saa siliäni auki. Mitä, Miksi en saa niitä auki? Tunnen kuinka hiukseni muuttavat väriään.
Jack:
Kun olemme puhuneet valmiiksi niin nostan Bellen syliini ja kannan hänet sisälle. Pistän hänet sohvalle makaamaan.
-Olen pahoillani mutta en voi olla luonasi enään tulen kun on turvallista. mumisen Bellille. Annan hänelle suukon otsalle ja nousen ylös.
-Menen nytten, muista että hän on muttumassa normaaliksi, niin kauan kun olen poissa niin kauan hän tulee unohtamaan kaikki jopa minut. Kaiken minkä hän on unohtanu minusta niin sinä olet ollut siellä puolestani ja hän ei muista mitää hybrideistä. sanon Samille.
-Hän on muutenkin oikea pikku siskosi, pidä hänestää hyvää huolta niinkuin tähän kin asti. Sanon taas Samille.
-Tottakai pidän omasta siskostani huolta, hän on koko maailmani. Sam vain vastaa.
-Hyvä no näkemiin. Sanon ja vilkutan.
Bell:
Seuraavan kerran kun herään olen sohvalla.
-Taisin nukahtaa tähän. sanon ja nauran.
-Vihdoin heräsit, sisko. Sam sanoo.
Sam on blondi, sinisilmänen ja pitkä hurmuri(Eli kaikki tytöt pitävät hänestä.).
-Älä kiusaa, tiedät millainen olen. sanon ja nauran. Sam vain hymyilee.
-Tervetuloa takaisin. Sam mumisee mutta en kuule sitä.
-Sanoitko jotain? kysyn.
-Ei, en mitään muuten koulu alkaa huomenna, eikö vain? Sam sanoo.
-Niinpä pitää valmistautua. Saanku mennä ostoksille? Kysyn iloisena.
-Tottakai tässä on rahaa. Sam sanoo. En vastaa mitään vaan halaan häntä.
Hiukseni ovat taas punaiset. Häh mitä minä ajattelen? ne ovat aina olleet niin kuin silmänikin. ajattelen ja naurahdan itsekseni.
Menen ostoskeskukseen ja siellä on paljon ihmisiä. Ensimäinen aisa niin uusi kouluunivormu tällä kertaa se on musta. Kun olen ostanut univormun niin näen ihanan punaisen rusetin. Tottakai ostin sen. Katselen ympärilleni ja huomaan yhden korun, se on hopeinen kaulakoru jossa on aika iso sielä hopeinen sydän. Tuijotan sitä kauan kunnes yksi poika tulee siihen. Hän on musta hiuksinen ja vihreäsilmänen poika. Hän on varmaan minun ikäiseni.
-Tahtoisitko tuon? poika kysyy ja hymyilee minulle.
-E-ei en tarvitse kunhan katselen vain. sanon. Alan kävelemään pois päin mutta poika alkaa tulla perässäni, hän tuntuu tutulta.
-Oletko unahtonut minut jo Bell? hän kysyy uteliaana. Mietin hetken kunnes kaikki lohksahtaa paikoilleen se hän on lapsuuden ystäväni ja ensi rakkauteni Leo. Kun tunnistan hänet pysähdyn ja käännyn ympäri ja halaan häntä onnesta.
-Olet niin kasvanut Leo. Näin sinut viimeksi kun olin 4 vuotias. Sanon ja irrotan hänet otteestani.
-Ai minä kasvanut? Sinä se olet kasvanut, en meinnannut tunnistaa sinua. Leo sanoo ja halaa minua.
-Minulla oli ikävä sinua. sanon Leolle.
__________________________________________________________________________________________________________________
Vähän pitkä ja sekava osa Sori 😀
Kun herään aamulla olen Jackin huoneessa, Jack on jo mennyt töihin.
-Voi ei myhästyn. sanon hätääntyneenä.
Puen pinkin koulu univormun päälle ja pakkaan laukun ja menen. Vähän ajan päästä puhelimeni soi se on Jack.
-Haloo? Sanon puhelimeen.
-Hei, missä olet? Jack kysyy.
-Matkalla kouluun, mitenni? kysyn.
-Et mene kouluun tänään me muutetaan ja tuut mun mukaan haen sutt miss oot just nyt?? Jack kysyy.
-Olen… en ehdi sanoa enempää kun hiljenen sillä näen Jeremyn.
-Siinä hän sinä olet. Jeremy sanoo. Haistan veren tänne asti, hän on tappanut jonkun taas.
-Haloo, Bell , Bell!! Jack huutaa puhelimeen.
-Älä tule lähemmäksi! Haiset verelle, pysy kaukana minusta! Huudan Jeremylle. Vähän ajan päästä Zero tulee, hän katsoo minua, hänkin haistaa veren.
-Jack tule tänne, auta minua! Sanon nopeasti puhelimeen ennenkuin Zero ottaa sen ja hajottaa sen.
-Pysykää poissa, älkää tulko lähemmäksi tai.. En ehdi sanoa loppuun.
-Tai mitä et edes osaa muuttua sudeksi vielä. Zero sanoo.
-Tyler taisi kuolla turhaan, eikö vain? Olet ihan turha paitsi jos tulet mukaani.
-Sinulla ei ole oikeutta sanoa Tylerin nimeä! huudan Zerolle.
-Tyler ei välittännyt sinusta hän halusi vain pelaastaa itsensä. Zero sanoo. Kun hän sanoo sen niin kaikki alkaa muuttua. Muutun sudeksi, muutun sudeksi koska olen niin vihainen. Olen puhtaan valkoinen susi verenpunaisilla silmillä. Murisen heille ja näytän hampaani. Jeremy ottaa askeleen taaksepäin. Zero vain katsoo yllätyneenä.
-Sinulla ei ole oikeutta sanoa Tylerin nimeä. sanon ottaen askeleen lähemmäksi joka askeleelta.
-Miten sinä? Ilman täysikuuta? Zero sanoo. Kävelen vain lähemmäksi askel askeleelta.
-Minulle rakkaat asiat tekevät minusta voimakkaan, Tyler oli minulle kaikki kaikessa. Joss sinä olisit lohduttannut minua tulisin ehkä sinun mukaasi mutta ei se oli Jack joka teki sen ja vielä yksi asia haistan Tylerin veren kaikkialla sinussa. Sanon vihaisen, alan juoksemaan heitä kohti mutta pysähdyn kun näen.. Näen pojan joka nättää tutulta. Juoksen häntä kohti ja hyppään hänen syliinsä ja muutun takaisin.
-Olet täällä. Löysit minut. sanon hänelle.
____________________________________________________________________________________________________________
Huomenna pitäis tuulla pari osaa 🙂
Jeremy ei vastaa minulle. Lopuksi nousen seisomaan ja kävelen huoneeseeni.
Viikon päästä.
Zero yhtäkkiä tuli Jeremyn luokse hätääntyneenä. Avaan oven hänelle.
-Sinun pitää tulla se on Ty… Hänen ei tarvitse jatkaa enempää ennenkuin juoksen täyttä vauhtia.
Se ei saa olla Ty, Ty ei saa olla kuollut. Tulen rikospaikalle. Kävelen veljeni ruumiin luuokse, hän on ihan kalpea. Alan itkemään.
-EI ET SAA, NOUSE SIITÄ, ET SAA OLLA KUOLLUT. huudan. Yhtäkkiä Jack tulee ja yrittää viedät minut pois. Olen ihan Ty:n veressä.
-Ei en ole lähdössä minnekkään. Sanon itkien.
-Sinun on pakko et saa jäädä kiinni et nyt etkä ikinä. Jack sanoo. Menemme pois, emme Jeremyn luokse vaan Jackin. Juoksen huoneeseeni, suljen oven ja alan itkemään. kuulen kuinka ulko ovi aukeaa.
-Missä hän on? Kuulen jonkun huutavan. Se on Jeremy.
-Anna hänen olla hänen veljensä on kuollut, hän kuoli suojellessaan häntä sinulta. Tiedät sen hyvin itse. Jack sanoo. Menen ulos huoneestani ja näen Jackin ja Jeremyn. Menen Jackin taakse ja vedän häntä hihasta. Hän katsoo minua.
-Tappoiko Jeremy Tylerin? Mutta miksi?. kysyn.
-Koska hän tiesi että saisit jossain vaiheessa selville sen että olit hänen vanki ja että hän valehteli sinulle. Jack sanoo ja katsoo lattiaa.
-Ei se ei ole totta. Jeremy huutaa ja alkaa vetää minua mukaansa ulos.
-Ei päästä irti en tahdo lähteä! huudan ja potkin ja yritän lyödä. Yhtäkkiä zero tulee väliin ja ottaa minut syliinsä, halaan häntä täristen. Jeremy katsoo heitä vihasena.
-Tää ei jää tähän, hän on minun, hän tulee luokseni vielä. Jeremy sanoo ja Zeron sylistä pois ja juoksen Jackin luokse. Hän halaa minua.
-Oletko kunnossa? Jack kysyy mutta halaan vain hänä ja itken.
-Anteeksi en tiennyt. Toistan pari kertaa.
-Shh, älä itke tiedän että et tiennyt mitään. Jack sanoo ja silittää hiuksiani. Hän ottaa minut syliin ja vie minut huoneeseeni. Hän laittaa minut sänkyyni.
-Yritähän nukkua hyvää yötä. Jack sanoo.
-Öitä. Nukahdan melkein heti.
Jackin näkökulma:
Kun Bell on nukahtanut niin kävelen ulos hänen huoneesta.
-Hän nukkuu. sanon Zerolle.
-Hyvä eli ehdimme puhua. Zero sanoo.
-Hän tarvitsee verta ja korun joka suojelee häntä auringolta. Zero sanoo.
-Hän ei tarvitse mitään loitsua auttamaan häntä niinkuin sinä, kerroin sinulle että hän ei ole tavallinen hybridi. sanon Zerolle.
-Sinun pitäisi mennä et kummiskaan ole sukua hänelle, hän on ehkä syntynyt menemään naimisiin kanssasi mutta hän ei ole vielä 18. sanon Zerolle ja katson häntä vihaisena.
-Hyvä on mutta kun on aika niin tulen hakemaan vaimoni, ja joss vastustat kuolet. Zero sanoo ja lähtee. Huokaisen helpotuksesta kun hän on lähenyt. Kuulen Bellin huoneen oven avautuvan.
-Onko jokin vialla? Bell kysyy, hieroen silmiään väsymyksestä.
-Ei, kaikki on hyvin mene takaisin nukkumaan. sanon hänelle. Hän vain tarttuu kädestäni kiinni.
-Voinko nukka sinun vieressäsi, näen vain painajaista Ty:sta. Bell sanoo ja katsoo lattiaa.
-Tottakai, tule. sanon ja johdatan hänet huoneeseeni. Hän menee sängylle ja nukahtaa melkein heti.
Mitä voin tehdä hänen vuokseen? Tiedän että en ole voimaton olen niinkuin hän mutta olen vain elänyt 500vuotta jo. Päätin että suojelen häntä kaikelta hinnalla millä hyvänsä.
___________________________________________________________________________________________________________________________________
Tuli osa tulee yks osa viel illalla ainakin. 🙂
Herään jossain muualla kuin kotona. Se näyttää hotellihuoneelta mutta ei niitä tavallisia huoneita va joku vip sviitti tai joku sellanen.
Nousen ylös istumaan, huomaan että selkäni on ihan pirun kipeä. Yhtäkki ovi aukee ja joku poika auttaa mutt istumaan se on Jeremy.
-Onko nytten parempi? Jeremy kysyy huolissaan. Nyökkään vain vastaukseksi.
-Missä olen? Kysyn häneltä.
-Älä pelästy mutta omistan tämän hotellin niin olet presidentti sviitissä. Jeremy sanoo. Katson häntä ja uskaltaudun kysymään.
-Tiedätkö kuka ja mikä olen? kysyn uteliaana. Hän vain nyökkää.
-Mikä olen ja miksi juuri minä? kysyn kyyneleet silmissä.
-Olet hybrid mutta et tavallinen koska sinulla on voimia joita muilla ei ole, se voi tarkoittaa kahta asiaa. Jeremy sanoo.
-Mitä asiaa? kysyn.
-Että olet puhdas verinen tai että … hän ei ehdi sanoa luppuun sillä kekseytän hänet.
-Miksi ei kukaan kertonut, ei Zero ei Ty ei ees Jack. Saanon itkien. Jeremy katselee minua.
-He eivät luottaneet sinuun. Jeremy sanoo. Otan hänen kädestä kiinni.
-Mutta miksi olen tuntenut Zeron ja Ty:n jo 14 vuotta. sanon edeleen itkien. Jeremy ottaa kädestäni ja vetää minut syliinsä. Itken noin tunnin hänen sylissä, lopuksi nukahdan. Kuulen Jeremyn juttelevan jollekkin. nousen seisomaaan ja seuraan ääniää olohuoneeseen.
-Jer, onko kaikki hyvin. sanon. Jeremy katsoo minua ja näen Ty:n ja Zeron, otan askeleen taakseppäin.
-Kaikki on hyvin, Bell tule mennään kotiin. Ty sanoo.
-Ei, en tule sinun tai Zeron kanssa minnekkään. sanon ja roikun Jeremyn kädessä kiinni.
-Menisitkö takaisin nukkumaan Bell? Jeremy kysyy. Nyökkään hänelle ja hän antaa halin.
Kaikki aistini ovat kasvaneet varsinkin näkö ja kuulo ja haju aistit. Kuulen heidät tänne asti, hekin kuulevat minut.
-Hänen pitää tulla mukaamme. Zero sanoo.
-Hän ei tahdo. Jeremy vastaa tylysti.
-Miksi hän ei haluaisi, hän on tuntenut meidät jo 10 vuotta. Ty sanoo mutta hän huomaa sanoneensa juuri väärät sanat väärään aikaan.
-Ei en halua olla heidän kanssaan. mumisen itsekseni. Juoksen huoneeseeni ja suljen oven ja kaadun oven taakse istumaan ja itkemään.
Miten he pystyivät tehä näin. Kuulen koputusta.
-Se olen minä, oletko kunnossa? Jeremy kysyy.
-Olen ihan kunnossa. sanon yrittäen saada äänen vakaalle mutta se ei toimi. Jeremy avaa oven ja nostaa minut. Hän kantaa minut olohuoneeseen, siellä kaikki kolme ovat. Jack, Ty ja Zero.
Jeremy istuu sohvale ja ottaa minut syliinsä. Hampaani ovat muuttunet, ne ovat valkoisemmat ja terävemmät. Näytän niitä vihaisena heille. Silmäni oikein loistavat verenpunaisina ja hiukseni ovat kokonaan hopean väriset.
-Jer, mitä olet tehnyt hänelle? Ty kysyy huolissaan.
-Kerroin vain hänelle että ette luottaneet häneen. En jaksa kuunnella enempää eli nousen seisomaan ja kävelen juuri Jackin ohi kun jalat pettävät. Jack ei näytä yllätyneeltä. Kaikki muut melkein juoksevat luokseni mutta Jeremy ehtii ensin ja Ty ja muut menevät. Nousen seisomaan ja kysyn.
-Miksi minulle tapahtuu näin? kysyn huolissani. Mutta Jeremy ei vastaa hän vain katsoo minua surullisena.
_________________________________________________________________________________________
Taas yks osa 🙂
Kuume oli laskenut pari päivää sitten.
Katson peiliini ja tujotan silmiäni ne ovat kokonaan punaset. Mikä minua vaivaa? Nipistän poskiani ja puen pinkin koulu univormun päälle. Otan laukkuni ja mene olohuoneeseen, Jack on siellä.
-Huomenta, menen nytten. sanon katsomatta häntä
-Huomenta, pysähdy siihen paikkaan. Jack sanoo vihaisena. Pysähdyn ja katson hänät, hän vain pistää hiukseni kiinni ja napittaa paitani kunnolla.
-Noin, voit mennä. Jack sanoo.
-Noin pieni asia suuttutti sinua? kysyn häneltä.
-Ei vaan se että yrität salakuljettaa meikkiä kouluun. Jack sanoo ja annan hänelle huulikiiltoni.
-Menen nytten. Sanon ja vilkutan.
Koulussa.
On uusi koulu ja uusi luokka, olen hermostunut. Kävelen rehtorin kanslian luo ja siellä istuu poika hänellä on tummanruskeat hiukset ja keltaiset, loistavat silmät. Olen rehtorin luona hetken sitten hän saattaa minut ja poja luokaamme.
-Tervetuola, taidat olla Isabell Mikaelson. opettaja sanoo. Nyökkään vain ja kävelen istuma paikalleni. Opettaja alkaa tunnin puhumalla potaskaa. Katselen vihkooni ja kirjoitan kaiken sana tarkasti. Pari oppilasta katsoi minua päin. Enimmäkseeen pojat.
Yksi tyttö tuli paikalleni.
-Kuuluuks sun hiukset olla tollai hopea punaset?. tyttö kysyy multa.
-Mitenni?? kysyn häneltä. Hän vain osottaa hiuksiani. Juoksen vessaan ja katson peiliin. Soitan hätääntyneenä Jackille.
-Halloo? Jack miksi hiukseni vaihtaa väriä? Kysyn hätääntyneenä.
-Se vaihtaa nytten jo? Jack kysyy huolissaan. Hän ei jatka vähään aikaan.
-Tule kotiin heti koulun jälkeen. Jack sanoo ja pistää luurin korvaan.
Kävelen ulos vessasta ja on jo ruoka tunti. Menen ulos ruoholle makaamaan, katson taivasta kunnes alan piirtämään. Piirrän kukan missä on perhonen. Se poika tulee siihe mun viereen.
-Moi, mä oon Jeremy. Jeremy kertoo.
-Moi mä oon Bell. Vastaan ja hymyilen hänelle. Hän istahtaa viereeni. Annan puhelin numeroni hänelle.
-Miks sä tän annat mulle? Jeremy kysyy.
-Koska mull ei oo mitää kavereita ja näytät mukavalta. Sanon ja hymyilen hänelle.
-Okei mä soitan sulle sitten joskus. Jeremy sanoo ja alkaa makaamaan. Kun nousen niin meinaan kaatua mutta Jeremy otti minusta kiinni. Yritän puhua mutta menetän tajuni. Tunnen kuinka joku kantaa minut.
-Ens kerralla ku tavataan et tuu pyörtyy koska hankin sulle mitä tarviit että saat sun voimat. Joku mumisee.
Ensi kerran kun herään en ole kotona tai koulussa. Missä olen ja miksi jouduin tänne?
_________________________________________________________________________
Noin taas osa tää on aika outo osa mutta Hope You Like It! 🙂
Olen edelleen kuumessa ja on mennyt jo viikko. Jack käy tarkistamassa vähän väliä sillä kuullemma huudan unissani. Voin kyllä ymmärtää joss huudan sillä kaikkialle sattuu. Kuulen muminaa olohuoneesta. Yritän kävllä sinne mutta kaadun, nousen ylös ja jatkan. Pysähdyn kuuntelemaan että mistä he puuvat.
-Miten hän voi? Ty kysyy
-Huonosti hän ei pysty kävelemään. Jack vastaa
-Hän tarvitsee verta ja paljon tai hän kuolee. Zero inittää
-EI! Hän ei tarvitse sillä hän… Jack ei ehdi sanoa asiaansa loppuun kun huomaa minut makaamassa lattialla. Yritän nousta mutta en pysty. Zero ja Ty auttavat minut pystyyn.
-Kiitos ja anteeksi, sanon surullisena.
-Ei sinun tarvitse pyytää anteeksi. Jack sanoo ja ottaa minut syliinsä.
– Se sattuu. sanon ja Jack katsoo minua surullisena.
-Tiedän koita kestää, löydän keinon auttaa sinua. Jack vastaa katsomatta minuun.
-Mihin tarvitsen verta? kysyn mutta kukaan ei vastaa. Yhtäkkiä alkaa sattua enemmän tuntuu kuin joku yrittäisi repiä mun sisuskaluja ulos. Alan huutaa kivusta.
-Tuokaa se veri! Jack huutaa. He tuovat veren ja Jack juottaa sitä minulle. Mitä on tapahtumassa miksi juon verta?? Menetän tajuni.
Seuravan kerran kun herään olen huoneessani ja Jack istuu vieressäni. Minulla ei ole enää kuumetta eikä minuun satu mihikään.
-Mikä minä olen? Kysyn heiltä.
-Zero ja Tyler menivät kotiin he tulevat illalla taas. Jack sanoo vastaamatta kysymykseeni.
Mikä olen?? Miksi minule tapahtuu näin?? Olenko vaarallinen?? Kuolenko minä??
________________________________________________________________________________________________
Tuli vähä lyhyempi osa mutta viikonloppuna ja huomenn tulee ainakin 3-5 osaa 🙂
Kun herään huomaan olevani jossain muualla kuin kotona, katson ympärilleni. En huomaa mitään sillä tavalla pahaa. Vähän aja päästä yksi poika tulee huoneeseen. Hän on musta hiuksinen ja musta silmänen. Tujotan hänen kauniita silmiä, tuntuu siltä kuin hän voisi imeä minut vain silmillänsä.
-Olet hereillä. hän sanoo. Katson pois ja huomaan että huoneessa ei ole ikkunoita tai mitään.
-Älä hätäänny en tee sinulle pahaa, nimeni on Jack.Jack sanoo. Uskaultaudun puhumaan.
-Missä olen? Miksi olen täällä? Tahdon kotiin. Sanon valmiina itkemään. Jack huomaa sen ja tulee lähemmäksi ja alkaa silittää minua.
-Olet turvassa, en voi kertoa miksi olet täällä oman turvallisuutesi vuoksi ja tiedän että tahdot lähteä mutta en voi päästää sinua menemään. Jack vain sanoo. Halaan häntä ja alan itkemään kun muistan mitä viime yönä tapahtui.
-Anteeksi, anteeksi, ei ollut tarkoitus se ei ollu minun vikani, anteeksi. Sanon itkien samaan aikaan kun halaan häntä.
-Shh, tiedän että et tehnyt sitä koska et pystyisi siihen, un olet rauhoittunut vaihda vaatteet ja tule olohuoneeseen. Hän silittää minua pari kertaa ja menee olohuoneeseen.
Vähän ajan päästä vaihdan vaatteet. Se on verenpunainen mekko hopeisilla pilkuilla jotka näyttivät tähdiltä, annoin hiuksieni olla auki. Kun katsoin peiliin huomasin että mun kulma hampaat on kulmikkaammat ja pidemmät kun ennen. Ja että silmissäni oli verenpunaisi pilkkuja. Hätäännyn mutta sitten menen olohuoneeseen ja esitän että kaikki on hyvin. Kun olen olohuoneessa Jack vain tuijottaa minua. Jack ei ole yksin siellä istuu Zero ja Ty. Juoksen heitä kohti ja he halaavat minua. Onko tämä totta? He ovat kunnossa. Kiitos luoja. ajattelen. Istun Tyn syliin, hn vain silittää mun pitkii punasii hiuksii.
-Hän ei voi tulla mukaanne hänen pitää jäädä. Jack sanoo. Ty näyttää minulle että en saa puuttua tähän.
-Ei hän sinunkaan kanssa voi jäädä. Ty vastaa tylysti takaisin.
-Miksi antaisimme me hänet sinulle. Zero lisää. Jack vain katsoo minua.
-Menisitkö omaan huoneesesi, näet oven jossa lukee Bell. Jack sanoo minulle. Katson Zeroa ja hän vain nyökkää. Alan kävellä huoneeseeni.
Olen huoneessani ja se on ihana katto on kuin tähti taivas ja seinät ovat mustat raidoilla ja harmaat. Istun sängylle ja huomaan että mulla on uusin ”läppäri”. Ihailen sitä ja sitten etsin paperia. Otan paperin ja alan piirätmään. Parin tunnin päästä joku koputtaa oveen.
-Se olen minä. Zero sanoo. Avaan oven.
-Onko kaikki hyvin? Katson hänät huolissani.
-On mutta sinä jäät tänne. Zero katsoo mua surullisena. Kyynel vierii mun poskee pitkin, Zero huomaa tämän.
-Älä itke Bell, tämä on sinun parhaaksesi. Zero sanoo ja lähtee ulos huoneesta. Juoksen hänen peräänsä mutta Jack ottaa minusta kiinni.
-Päästä irti! En halua olla yksin päästä irti. Huudan samaan aikaan kun kyyneleet vierii alas.
-Et ole yksin vaikka he eivät olisikaan täällä, sinulla on minuta. Jack sanoo. käännyn ympäri ja alan itkeä hänen rinnalleen. Hän vain halaa ja silittää selkääni.
-Mikä olen? Miksi he eivät jää? Olenko vaarallinen? Kysyn mutta Jack ei vastaa.
Menemme olo huoneeseen ja pistän pääni Jackin syliin. Vähän ajan päästä nukahdan. Jack kantaa minut huoneeseeni.
-Olet liian heikko. Jack mumisee kun kantaa minut.
Parin päivän jälkeen.
Kävelen keittiöön pistän aamupalaa ja yhtäkkiä pyörryn. Jackk kantaa minut huoneeseeni.
-Sinulla on kuumetta. Hän sanoo huolissaan.
-Ei kaikki on hyvin pitää pukea koulu univormu päälle ja mennä kouluun meillä on koe ja siellä on…. Menetän tajuni taas.
-Tämä ei ole tavallista kuumetta, mikä sinulla on? Kuulen Jackin mumisevan.
___________________________________________________________________________________________________
Tässä toinen osa.Joo sori noi mun loput on aika jännii 🙂
F4L
Love?
Olen 14v tyttö jolla on hopean väriset silmät ja verenpunaiset hiukset. Olen aika laiha, jotkut jopa sanovat minua liian laihaksi. Olen kiltti tottelen aina veljiäni, asun kaupungissa nimeltä Hollow. Vanhempamme kuolivat jo kun olin 3v. Minun nimeni on Isabell kaikki kutsuvat Belliksi. Asun kahden iso veljen kanssa yksi on 24v ja toinen on 22v. Minun mielestäni he ovat ylisuojelevia mutta joss en tottele niin silloin he ottavat minulta Iphonen ja koneen pois. Vanhemmalla veljellä on musta lyhyt tukka ja siniset silmät, hänen nimensä on Tyler kutsun häntä Ty:ksi. Toinen veljeni on taas Vaaleahiuksinen ja harmaat silmät, hänen nimensä on Zero. Rakastan heitä molempia.
Vuosi 2072 on juuri nytten….
Herään aamulla niinkuin aina, mutta jotekin jokin tuntuu erilaiselta. En välitä siitä vaan jatkan aamu hommiani. Puen päälleni farkku sortsit missä yhdellä puolella on pitsiä ja hopeisen tuubitopin. Menen alas ja huomaan veljeni seisovan vihaisena edessäni.
-Miksi heräät vasta nytten? Tyler kysyy minulta.
-Älä viitsi olen 14 vuotias en mikään pikku vauvva, ja sitä paitsi on kesä loma. vastaan Ty:lle
-Bell tiedät mitä mieltä olen siitä että heräät vasta 10. Ty vain sanoo ja kävelee pois.
-Huomenta Zero, sanon Zerolle. Hän katsoo minua ja alkaa puhumaan.
-Mitä sinulla oikein on päällä? Mene vaihtamaan vaatteet en pidä siitä miten pojat katsovat perääsi. Zero puoliksi huutaa minulle.
En vastaa mitään vaan otan valkoisen nahkattakini ja lempi converse:ni ja puen ne päälle.
-Menen ulos! hudan ja paiskaan oven kiinni.
Kävelen vähän matkaa kunnes olen puistossa, istahdan keinulle ja keikun edes takas hiljaa.
”Miksi he pitävät minua kuin pikku lasta olen 14 en 6”
Vähän ajan päästä yksi poika tulee puistoon. Hän on pitkä, ruskea hiuksinen ja ruskea silmäinen.
-Hei, mikäs sun nimi on? hän kysyy
-Hei, nimeni on Bell. vastaan ja katson maahan.
-Miksi noin alla päin? hän kysyy.
-Veljeni pitävät minua vielä vauvvana ja nytten he ovat vihaisia minulle. vastaan edelleen katsoen maahan. Yhtäkkiä sinne tulee toinen poika hän on musta hiuksinen ja puna silmäinen.
–Pysy kaukana hänestä, hän ei ole Katie. poika vierelläni huutaa. Toinen poika vain tujoittaa minua ja yhtäkkiä kuin tuulen nopeudella hän tönäisee toisen pojan puuta päin. Nousen ja yritän juosta pojan luokse mutta toinen poika ottaa minusta kiinni huudan ja sitten menetän tajuni.
Kun herään olen veljeni sylissä ja olen ihan veressä. Alan itkeä.
-Anteeksi se ei ollut syytäni, ei ollut tarkoitus. toistan toistamistani.
-Shhh. Ei mitään hätää. #Nuku#. Yksi poika sanoo…
JA minä nukahdan häneen syliinsä olin luullut että se oli veljeni mutta se olikin joku toinen….
Kuka se on ja miksi hän auttaa minua?
___________________________________________________________________________________________________
Kaikki ei ole vielä alkanut tässä tarinassa ja se itse asia ei ole tullu mutta tässä alku.
Tarina:
- Siinä on yksi tyttö ja 1000 poikaa.. Mutta Jack ja Jeremy ja Tyler ja Zero eivät tule enään koska itse maailman sekavin tarina alkaa
- Se on Fantasy/Romance/Reverse Harem/Adventure/Love/Action tarina
- Aika pitkä tarina
- Ja toivottavasti pidätte tulee ainakin kerran viikos mutta kun pystyn niin kerran päivässä yks ”osa”
- Toivottavasti pidätte 🙂 <33
